Päivitetty viimeksi 18.12.2008 - PDF
<< | < | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | ... | > | >>
17.11.2257 : Babylon 5
Aamulla pikaisen laittautumisen jälkeen pääsin paikalle kokoukseen, jossa työtoverini esiteltiin minulle. Aiemmin tapaamani telepaatti sekä hämäräperäinen liikemies kuuluivat mukaan, kuten myös kolme muuta henkilöä. Lähtemättömimmän vaikutuksen minuun teki valitettavasti herra Geoffrey Montgomery, joka oli erittäin tyypillinen sivistymätön mies. Siistimätön ulkonäkö eikä mitään käytöstapoja jonka lisäksi hän oli vahvasti sitä mieltä, että naiset aluksella tuovat huonoa onnea. Enpä minäkään kaipaa vähä-älyisiä, epästabiileista puhumattakaan, tutkimukseni lähellä, mutta valitettavasti tutkimukset sijoittuvat alukseen, jota herra Montgomery ohjaa. Keskustelusta päätellen työnantajamme ei ollut edes erityisen vakuuttunut Geoffreyn pilotintaidoista. Lupaavaa. Gary Willis oli hieman hiljaisempi kaveri, jolta kuitenkin sain sen arvokkaan tiedon: herra Montgomeryllä on jonkinlainen lääkitys, mikä vaikuttaa hieman käytökseen. Syytä pysyä kaukana, edelleen. Herra Willis itse jäi hieman kasvottomaksi. Nämä kaksi lähtivätkin aika pian pois pöydästä virallisten asioiden jälkeen.
Minä sen sijaan jäin keskustelemaan näiden seurueen hienostuneempien herrasmiesten kanssa, joista erityisesti Lufio Derati -niminen Centauri vaikutti kiinnostavalta, joskin telepaattiystävämme ilmeistä päätellen puhui harvinaisen paljon puutaheinää tai ainakin liioitteli mahtavalla skaalalla. Toisaalta, sellaista voi odottaa Centaureilta. Sain näiltä kahdelta hieman tietoja yleisen keskustelun lisäksi ja ehkäpä voisinkin jatkaa keskusteluja Centaurien matematiikan peruskoulutuksesta herra Deratin kanssa myöhemmin. Täytyy vain muistaa tarkistaa asiat keskustelujen jälkeen, mutta sitähän meille yliopistossa opetettiinkin jatkuvasti. Lufio Derati on ammatiltaan kauppias ja ymmärtääkseni syntyperältään aatelinen, eli ihan vähäinen herra ei olekaan kyseessä. Keskustelujen aikana ilmeni myös, että nämä kaksi eivät myöskään luota hirveästi työnantajaamme, mikä sai minut tuntemaan oloni hieman turvallisemmaksi, sillä ainakaan en olisi yksin jos jotain turhankin hämärää ilmenee. Olen myös hieman huolissani siitä, että kuulin edellisten kokeiden epäonnistuneen tahallisten inhimillisten virheiden, toisin sanoen tulosten peukaloinnin, vuoksi. Olen myös hieman huolissani seurani alkoholin käytöstä, mutta toistaiseksi mitään ylikäyttöä ei sentään ole tapahtunut.
Miehistö on nyt siis tavattu, kokouksessa olleiden lisäksi aluksella on vielä yksi tutkija, joka hoitaa varsinaisen laitteiston käytön, eli minun ei siihen tarvitse koskea. Täytyypä varata tutkimukselta aikaa myös herra Deratin kanssa keskusteluun, sillä Centaureilla on huomattavasti meitä pidemmälle ulottuvat juuret teknologian parissa, joten uskoisin matemaattisen pohjankin olevan monilta osin vaikuttavampi. Olin alunperin ajatellut aloittaa tutkimuksen ehkä jostain liittoutumattomasta rodusta tai Minbareista, mutta nyt käsissäni on ainakin mukavan oloinen Centauri, joten voisin yhtä hyvin aloittaa heistä.
Kokouksen jälkeen loppupäivä oli vapaata, joten käytin sen hyödyllisesti tutkimuksien jatkamiseen. Kohde on varsin vaikea, mutta yritän saada irti kaikkeni. Ensinnäkään en luota Heik Kantoliin suuremmin ja toiseksi haluan tästä tietenkin kaiken irti mitä vain voin saada. Päätin ottaa myös tiedoista kopiot ihan vain varmuuden vuoksi.
---
18.11.2257 : Babylon 5
Aamuni alkoi aikaisin. Koska tehtävän varsinaista kestoa ei ollut meille missään vaiheessa määritelty, päättelin että olisi parasta hoitaa perussiistiytyminen, hiustenpesu mukaanlukien, pois alta. Niinpä siis jouduin heräämään puoli seitsemältä näyttääkseni edes hieman edustuskelpoiselta saapuessani laiturille siinä puoli kymmenen aikoihin. Pakkailin tavaroita ja nautin aamupalaa rauhassa, sillä lähitulevaisuus saattaisi tietää vähemmän rauhallisia ympäristöjä, jos ei muuten niin viimeistään herra Montgomeryn ansiosta.
Vähänpä tiesin siitä millaiseen sotkuun todella ollaan joutumassa, sillä laitureilla tapahtui hieman odotettavaa enemmän. Alkukaan ei vaikuttanut erityisen lupaavalta, sillä vaikka olinkin yrittänyt henkisesti valmistautua siihen, että Montgomery ohjastaisi alusta, en vain saanut pahoja aavistuksia pois päästäni katsoessani hänen valmistautumistaan. Onnekseni herra Derati ilmaisi olevansa kykenevä ohjaamaan alusta tarvittaessa.
Työnantajamme suvaitsi myöskin saapua ja oli kovasti kiireisen oloinen. Emme kuitenkaan lähteneet heti, vaan hän poistui paikalta jotenkin hätäisen oloisesti. Tässä vaiheessa voisin sanoa asioiden alkavan vaikuttaa pahalta, eivätkä seuranneet tapahtumat ainakaan lisänneet luottamustani. Päästyäni alukseen ja asetuttuani laskelmien ääreen, alkoi aluksen ohjaamo-osasta kuulua keskustelua. Kun hyttini ovi avattiin ja kohtuullisen juntin oloiset turvamiehet kyselivät olinko mahdollisesti aseistettu, ymmärsin kyseessä olevan jonkinlainen tarkastus – eikä varmasti rutiinisellainen. En kuitenkaan vaivannut mieltäni tällä erityisemmin, mutta Heik Kantolin palatessa aloin hieman kiinnostua hänen tunkiessa minulle säilytettäväksi laatikon, väittäen sitä tutkimuslaitteiston oleelliseksi osaksi ja lisäämällä, että sitä ei saa avata ja “Jos joku kysyy, se on sinun.” Oli mikä oli, päätin painaa laitteen erittäin hyvin mieleeni, sillä se ei vaikuttanut erityisen lailliselta kapistukselta puheiden perusteella. Tarkastuksen mentyä ohi poistun hetkeksi kuulemaan tarkemmin tilanteen. Ilmeisesti Geoffreyltä oli löydetty jostain “löytynyt” ase, joka paljastui kuitenkin onneksi replikaksi. Tämä reissu ei kuitenkaan selkeästikään ole alkamassa lupaavasti.
Pääsimmekö viimein lähtemään? Emme. Turvamiesten mentyä paikalle saapui hetken päästä kolme Narnia, joista yksi osoittautua peräti suurlähettiläs G'kariksi. Heillä oli kovasti asiaa työnantajallemme ja he tulivat myöskin alukseen, eivätkä erityisemmin ilahtuneet miehistöstämme, varsinkaan sen Centaurijäsenestä. Itseltäni tämä visiitti jäi välistä, sillä en juurikaan ollut kiinnostunut nenäni työntämisestä keskelle alkavaa riitaa. Lopulta Heik Kantol sai kuitenkin Narnit rauhoitettua ja he lähtivät pois, mutta eivät kovinkaan tyytyväisinä. Kun pääsimme viimein lähtemään, hän otti laatikon takaisin itselleen, mikä lisäsi epäilyksiäni entisestään. Minulle ilmeni myös, että toisin kuin aiemmin olin käsittänyt, alukselle ei tulisi erillistä tutkijaa vastaamaan laitteista, vaan Heik Kantol vastasi niiden käytöstä itse. Paneuduttuani jälleen tutkimuksiin, korviini kantautua vielä oven toiselta puolen äänekästä keskustelua Narneista.
---