Päivitetty viimeksi 18.12.2008 - PDF
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | ... | > | >>
Tässä pelipäiväkirjassa on käyty läpi pelin tapahtumat oman hahmoni näkökulmasta. Kronikointi on varsin kattava, sillä en ole toistaiseksi jättänyt väliin yhtään pelikertaa. Olen jakanut tämän useampiin sivuihin pituuden vuoksi.
---
16.11.2257 : Babylon 5
Olen ollut täällä nyt viikon, mutta ennen tätä päivää ei varsinaisesti ole tapahtunut mitään. Kontaktihenkilöni, Babylon 5:n tiedeinstituutissa toimiva professori Muath Kalon (joka on Brakiri, mikä selittää asioita jonkin verran), on roikkunut erittäin aktiivisesti kommunikaattorissaan kiinni riippumatta siitä, onko hänellä ollut käsillä muutakin tekemästä, kuten vaikkapa minun tehtävieni selvittäminen. Niinpä olen viettänyt viikon vailla mitään tietämystä mikä tarkalleen ottaen on tehtäväni täällä. Hieman turhauttavaa, mutta olen ainakin ehtinyt tutustua asemaan jonkin verran. Vaikuttaisi siltä, että professorin työ on hänelle vain jokin pakollinen sivutoimenkuva, joka varmaankin edistää miehen liiketoimia, joiden takia hän sitten roikkuukin kommunikaattorissa jatkuvasti. Jotain tällaista keskusteluista olen päätellyt. Onneksi tutkimukseni päämäärät ovat itselleni kuitenkin sen verran selvät, että pystyn tekemään sitä ilman varsinaista ohjeistustakin, mutta sen sijaan elantoni ansaitakseni olisi hyvä tietää miten se tapahtuu, sillä toistaiseksi varsinaisista työtehtävistä ei ole hajuakaan.
Iltapäivällä alkoi kuitenkin viimein tapahtua. Sain viestin, jossa vaadittiin kiireistä tapaamista – jos nyt herra Kalonin luona käymistä voi tapaamiseksi sanoa. Tällä kertaa hän kirjoitti kommunikkaattoriin puhuessaan viestinsä kannettavaan näyttölaitteeseen ja kaikessa lyhykäisyydessään tehtävänä oli, että minun pitäisi mennä Zocaloon tapaamaan erästä henkilöä. Onneksi instituutin sihteeriltä saa yleensä hieman selvennystä professorin aivoituksista, muuten oltaisiin pulassa. Lähdin kuitenkin matkaan pikaisesti ja saavuinkin paikalle ilmeisesti ajoissa. Baarimikko osoitti pöydän, jossa minua odotettiin, joten istuuduin siihen. Paikalla oli itseni lisäksi kaksi henkilöä – outo, aurinkolaseja sisätiloissa pitävä hämäräperäinen liikemies Heik Kantol sekä tummaihoinen kaupallinen telepaatti Ben Lincoln, joka oli mukana ilmeisesti tarkistamassa olinko oikeasti ottamassa tehtävän vastaan vakavissani tai jotain. Tehtävänä olisi ilmeisesti valvoa erään uudessa louhintamenetelmässä käytetyn matemaattisen mallin toimintaa kenttäkokeessa, siis mittaustulosten perusteella varmistaa että se todellakin toimii. Sain myös menetelmään liittyvät spesifikaatiot heti tutkittavaksi, mikä vähensi epäilyksiäni edes hieman. Menetelmään liittyi kiertoradalta pommitusta, mikä ei kuulosta kauhean hienovaraiselta, mutta sopivasti suunniteltua säteilyä hyödyntämällä mineraalien pitäisi erottua maaperästä siten, että ne on helppo louhia. En tiedä kuitenkaan geologiasta paljoakaan, mutta kunhan menetelmä on selkeästi esitetty niin pystyn kyllä selvittämään toimiiko se toivotulla tavalla.
En ollut kauhean vakuuttunut työnantajani taustoista, joten päätin ottaa yhteyttä kontakteihini Maassa. Lisätietojen mukaan tämä jokin Anglosaxon Conglomerate tai mikälie on yritys josta kukaan ei tunnu tietävän mitään, mutta jonne on mennyt rahan perässä tutkimaan tätä kyseistä menetelmää muutamia lahjakkaita tutkijoita matematiikan, geofysiikan ja geologian aloilta. Havaitsin myös datakristallia tutkiessani, että menetelmän kehittäjää ei ollut mainittu lainkaan eikä kotipuolessakaan kukaan tiennyt varsinaisesti mitään itse menetelmästä, ainoastaan jotain teoriaa sen mahdollisesta olemassaolosta. Käsissäni on siis jotain ainakin Maan mittapuulla uutta. Sain myös tietää, että yrityksellä tuntuu olevan rahaa aivan käsittämättömiä määriä käytössään.
Jonkin aikaa tutkittuani datakristallia sain yhteydenoton professorilta, jolla tuntui jälleen olevan enemmän aikaa kommunikaattorilleen kuin keskustelulinkille kanssani. Ainakin siihen asti, että hän heitti kommunikaattorin johonkin menemään, joka on muuten tapahtunut muutaman kerran aikaisemminkin tällä viikolla. Minun tulisi tehdä raportti edellä mainitusta menetelmästä ja jos mahdollista, etsiä tapoja parantaa sitä. Tämä käy oikein hyvin yksiin omien kiinnostuksieni kanssa, sillä kirjoittaisin raportin joka tapauksessa, mutta aina parempi jos siitä maksetaankin. Keskustelun jälkeen palasin tutkimaan tietoja. Koetin selvittää kuinka paljon oikeasti uutta menetelmästä löytyi ja havaitsinkin muutamia tapauksia, joissa tunnettuja operaattoreita käytettiin aivan uudella tavalla. Aloin pyörittelemään mahdollista teoriaa näiden ympärillä.
Hieman myöhemmin muistin, että syödäkin voisi ja niinpä suuntasin erääseen hyväksi havaittuun ravintolaan. Matkalla havahduin äkkiä siihen, että tunsin jonkun kopeloivan taskujani, mutta en nähnyt ketään. Pikaisesti hyppäsin sivuun ja ehdin nähdä väreilyä ilmassa siellä, missä olin kävellyt hetki sitten – selkeästi häiveteknologiaa. Viikon aikana onkin kuulunut useita kertoja raportteja taskuvarkauksista ja ilmeisesti kyseessä ei ole mikään pieni tekijä, sillä häiveteknologia maksaa paljon. Tarkistin pikaisesti laukkuni, johon varas ei edes yrittänyt koskea ja kaikki sinne kuuluva oli tallessa, eli eipä ole kyllä aivoilla siunattu tätä yksilöä. Tai sitten hän ei ollut kiinnostunut omaisuudestani vaan jostain ihan muusta, mutta tietääkseni en ole Japanissa ja voisin ainakin toivoa, että Babylon 5:llä on hieman hienovaraisempaa väkeä, olkoonkin sitten vaikka varkaita.
Ravintolassa istuuduin pöytään ja vedin ruokaa odotellessa pikaisia yhtäläisyysepäilyjä varkaiden ja edellä mainitun yrityksen välille, mutta en saanut mitään erityisen uskottavaa aikaan. Lisäksi päättelyni keskeytti Narni, joka oli päättänyt istuutua seuraani. Koska olen täällä tutustumassa muihin rotuihin, olen päättänyt etten ainakaan alussa kieltäydy seurasta. Saatan katua päätöstä aika pian. Tällä miehellä tuntui olevan paljon asiaa miekoista, joita heidän planeetallaan kuulemma oli riittämiin. Lisäksi tällä oli tapana juoda varsin runsaasti, joten koetin parhaani mukaan keskittyä työhöni ja antaa miekkosen jauhaa mitä sattuu. Kyllästyttyäni käänsin katseeni ja kysyin, voisiko herra avustaa minua ongelmani kanssa. Iskin siihen asti pyörittelemäni teoriat tämän vähä-älyisen eteen ja reaktio oli, jos ei nyt ihan odotettu, niin ei kaikkein yllättävinkään, sillä mies päätti esitellä miekkaansa hieman tarkemmin ja veti jonkinlaisen suuren tikarin esiin, mistä puolestaan ravintolan henkilökunta kiinnostui erittäin nopeasti ja vartijat raahasivat Narnin pois ripeästi. Hyvä tietää, että ainakin aseman paremmilla alueilla palvelu toimii.
Syötyäni palasin tutkimuksen pariin. Melkein ainakin, sillä minua odotti viesti kokouksesta työhön liittyen aamuyhdeksältä. Jatkoin tutkimusta ja havahduin mielenkiintoisten teorioiden keskeltä ajatukseen, että nukkumaankin voisi mennä, noin kello viiden aikaan. Parin-kolmen tunnin unet saisivat tällä kertaa riittää.