Päivitetty viimeksi 18.12.2008 - PDF
<< | < | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | ... | > | >>
22.11.2257 : Babylon 5
Olen saanut rahaa ja vieläpä paljon. Kiitos Psi Corpsin diilin, tilille oli ilmaantunut kymmenen tuhatta krediittiä kuin tyhjästä ja lisäksi Sigma-keikan palkkakin oli napsahtanut sinne. Käyttöäkin löytyi ja aika pikaisesti hyttiini ilmaantuivat sellaiset laitteet kuin kämmentietokone ja tulkkauslaite, kuten myös varsin ihastuttava uusi ja hyvin valkoinen iltapuku, joka sopii oikein täydellisesti viattoman puhtaaseen olemukseeni ja jonka päällä hiusteni väri korostuu hyvin kauniisti. Heti perään tuli vieläpä tilaisuus käyttää kyseistä pukua, sillä G'kar otti viimein yhteyttä ja muistutti sovitusta tapaamisestamme. Paikat oli varattu kalleimpaan mahdolliseen paikkaan koko asemalla, joten tietyllä tapaa tunsin itseni kovin tärkeäksi. Aikaakin laittautua oli ihan sopivasti. Yleensä en pahemmin pidä erityisemmin ulkona käymisestä, mutta silloin harvoin kun tilaisuus on liian houkutteleva nautin aika paljonkin ihmisten häikäisemisestä.
Puolen päivän aikaan tämä tapaaminen sitten koetti. Täytyy sanoa, että G'kar on vähintään hämmentävä tapaus. Ensinnäkään en odottanut näkeväni häntä pukeutuneena vaaleanpunaiseen röyhelöpaitaan. Pitelin kuitenkin terävää kieltäni aisoissa asian suhteen aluksi, joskin myöhemmin kun hän kysyi mielipidettäni siitä toistamiseen sanoin aika suoraan mitä ajattelin. Päivällinen eteni ihan hyvin, joskin G'kar puhui aivan hirvittävästi kaikkea mitäänsanomatonta ja pehmeää, mikä ei oikein sovellu vakuuttavuuteen pyrkivän diplomaatin imagoon. Hän oli kiinnostunut ilmeisen selkeästi telepaateista, erityisesti naispuolisista sellaisista sekä olisi myös tarjonnut matkaa Narniin, josta kieltäydyin kohteliaasti.
Kaiken hieman puuduttavaksi käyneen lässytyksen lomassa hän esitti sentään yhden konkreettisenkin asian, nimittäin työtarjouksen. Työ liittyi Sigma 957-tapaukseen ja tutkimuskohteena olisi vastaavanlaista dataa, jota Narnit ovat saaneet kerättyä. Peruspalkkaus oli ihan riittävä minulle, sillä tehtävä itsessään kiinnosti akateemisessa mielessä huomattavasti palkkaa enemmän. Lopullisesti päivällinen keskeytyi G'karin saadessa viestiä kommunikaattoriinsa, jonka jälkeen hän joutui poistumaan paikalta. Jäin hieman tyhmän oloisena syömään ruokani loppuun ja poistuin sitten itskein paikalta jatkamaan laskelmia jotka herra Garibaldi oli tilannut.
Rauhaa kesti jonkin aikaa, mutta myöhemmin iltapäivällä minulle tuli jälleen yhteydenotto Psi Corpsin suunnalta, sillä asemalle oli ilmaantunut Anderson-niminen tarkastaja. Oletin asian koskevan aiemmin tapahtunutta skannaushuijausta, jos sitä sellaiseksi voi sanoa. Herra Anderson saapui hyttiini reilun tunnin päästä esittämään asiansa ja kyseessä ei ollutkaan minkäänlainen kuulustelu koskien menneitä tapahtumia, vaan jälleen yksi työtarjous. Alan suorastaan hukkua näihin! Täytyypä sanoa, että Anderson oli jopa yllättävän kohtelias verrattuna viimeaikoina tapaamiini henkilöihin sekä lisäksi kertoi jopa suoraan tehtävän tarkoituksen, sen että Psi Corps haluaa kehittää laitteen jolla voi joko torjua tai vähintäänkin paikantaa laitteita, jotka estävät telepaattien kykyjä toimimasta kunnolla. Heillä oli prototyyppi valmiina ja se piti saada valmiiksi laitteeksi varsin lyhyessä ajassa. Koska tehtävä edellytti mm. tiettyjen kuvioiden etsintää näennäisesti satunnaisesta datasta, oli työ jo melkeinpä tuttua analysoituani hieman vastaavia tapauksia viimeiset päivät. Lisäksi, perehdyttyäni materiaaliin huomasin, että siinä oli paljon samankaltaisuutta erääseen teoriaan, jota olin pyöritellyt päässäni lukuisia kertoja miettien, olisiko sille käyttöä. Nyt oli, ja kiitos aiempien mietintöjen arvioin saavani laitteen toimintakuntoon hyvinkin optimaalisessa ajassa.
Valitettavasti Muath Kalon päätti hieman hidastaa prosessia heti alkuun. Hän lähetti viestin, jonka sisältö oli jotakuinkin tämä: hyttiin murtauduttu, tutki. Ei vastausmahdollisuutta vastalausemahdollisuudesta puhumattakaan. Päätin kuitenkin hoitaa homman mahdollisimman pian pois päiväjärjestyksestä, joten tarkistin tiedot turvallisuushenkilöstön suunnalta – minulla tosiaan olisi lupa mennä hyttiin tarkastamaan onko sieltä viety mitään. Matkalla sain myös sisäänajettua uuden käsitietokoneen, jolla aloittelin laskelmia kävellessäni.
Yllättäen hytissä oli parikin henkilöä, joista ilmeisesti Flores-niminen herra oli minua odottanutkin. Hän ilmiselvästi oletti minun kuuluvan johonkin syndikaattiin, josta ne ole kylläkään koskaan kuullut. Enpä voi kuin ihmetellä, että mihin olin taas sotkeutumassa, puhumattakaan siitä, että parhaat palat sotkusta selvisivät vasta myöhemmin tänään. Ainoa merkillepantava asia oli pari kemikaaleja sisältävää putkiloa maassa, joita vilkaisin Floresin pyynnöstä, mutta niistä en osannut sanoa mitään. Tutkiessani hyttiä Flores sai puhelun ja kuulin hänen puhuvan paikalla olleen jonkin sortin vartijan kanssa mm. ottelijoista ja myrkyttämisestä. Pian paikalle saapui tiedehenkilö, joka eristi putkilot nopeasti ja kun poistuin paikalta antoi pari tablettia jotka pitäisi syödä, mikäli tuntisin oloni jotenkin oudoksi. Pistäisivät uneen pariksi tunniksi. Minulla ei vain ollut aikaa moiseen, sillä Andersonilla vaikutti olevan kiire laitteensa saamisessa ja parin tunnin päiväunet eivät kyllä tulleet kysymykseenkään.
Palasin työn ääreen ja, vaikka en mitenkään tarmoton ole yleensäkään, niin työtehoni tuntui nousseen uudelle tasolle. Näin myöhemmin ajateltuna veikkaisin syypääksi juuri tutkimiani kemikaaleja, joten ehkä on parempi vetää ne tabletit – illalla.
Hetkeä ennen kuin olin valmis, sain jälleen puhelun. Anderson ja Lincoln olivat saaneet kiinni tytön, jolla oli kuulemma päässään juuri sellainen laite, jota yritimme paikantaa – täydellinen testikappale siis. Kävelin rivakasti paikalle ja onnistuin matkalla jopa viimeistelemään laitteen ohjelmiston, joten se olisi toimintakunnossa heti palattuani. Lincolnin hytissä olikin melkein ruuhkaa, sillä tytön lisäksi siellä olivat Psi Corpsin herrat sekä tohtori Benjamin Kyle. Otin mittaukset Kylen avulla tytön päässä olleesta laitteesta, jonka jälkeen se irrotettiin. Kyseistä laitetta käytettiin jollain tapaa telepaattien hallintaan, miten ikinä se tapahtuukaan. Ehkäpä asia pitää selvittää tarkemmin, mikäli tällainen tulee vastaan joskus tulevaisuudessa.
Koska laite odotti hytissäni valmiina, kutsuin herrat telepaatit mukaani suorittamaan testit vastasaadulla testikappaleella. Laite, vaikkakin näytti vähintään epäilyttävältä sotkulta johtoineen, toimi juuri niin kuin piti. Anderson halusikin välittömästi laittaa laitteen kenttätestiin ja lyhyen keskustelun jälkeen siirryimme ensin hissiin ja siitä aseman läpi kulkevaan junaan, josta saisimme nopeasti aikaan kattavan skannauksen.
Diplomaattisektorin kohdalla saimme havainnon, jolloin Anderson päätti välittömästi lähteä tutkimaan. Saavuimme hissillä paikalle ja tässä vaiheessa päätin suosiolla jättäytyä sivummalle, sillä tilanteessa minusta ei olisi yhtään mitään apua. En osaa taistella ja vielä vähemmän osaan telepatiaa, joten parempi vain jäädä tarkkailemaan tilannetta skannerin kautta.
Parin minuutin päästä skannerissa näkyi yllättävän voimakas signaali, joten jotain siellä varmasti tapahtui. Aseman turvallisuushenkilökuntaa ei näkynyt missään, joten en voinut kuitenkaan muuta kuin odottaa ja pyörittää päässäni matemaattisia kaavoja rauhoittaakseni mieleni. Toiset pari minuuttia ja skannerista katosi signaali kokonaan, minkä jälkeen turvamiehetkin saapuivat paikalle hyvin pian. Heidän rohkaisevassa seurassaan uskalsin viimein mennä katsomaan tilannetta.
Lähes heti saavuttuani paikalle skannerini heitti äkkiä todella voimakkaan signaalin ja heti perään ilmeisesti Andersonin jahtaama henkilö hyppäsi ylös maasta kuin taikaiskusta, juosten sitten hyvää vauhtia karkuun. Paikka näytti myös jotenkin tutulta – ja tosiaan, kyseessähän olikin Muath Kalonin hytti. Sisältä löysin jälleen herra Floresin, jolta koetin selvittää tapahtumia saamatta kuitenkaan erityisemmin selkoa. Käytävässä ja hytissä oli kuitenkin kaatuneita mustapukuisia miehiä sekä taistelun jälkiä. Professorin hytistä ei oltu vieläkään viety mitään, mutta noin muuten se näytti varsin kauniisti tuhoutuneelta, minkä lisäksi löysin Geoffreyn litkimästä Kalonin viinakaapin jäänteitä. Jollain täällä on tähtäys kohdallaan. Mutta tosiaan, kuten kirjoitin aiemmin, paras tuli tässä välissä. Satuin vilkaisemaan aiemmin suljettuna olleeseen huoneeseen jossa pidettiin ottelijoita ja siellä oli kuin olikin Gary Willis oudon läpinäkyvän kuvun sisällä nukkumassa. Mikähän ihme tätä asemaa oikein vaivaa? Aiemmat epäilykseni syndikaatin ja parin päivän takaisen painiottelun suhteesta osuivat kuin osuivatkin nappiin ja ilmeisesti Muath Kalonilla on vielä jotain tekemistä asian kanssa. Minun tarvitsee todellakin yksityistä – ja pian!
Tilanne alkoi kuitenkin vähitellen purkaantua Garibaldin ja Laurel Takashiman saapuessa paikalle. Vähemmän yllättäen Garibaldi halusi Geoffreyn jälleen kuulusteluun. Minä sain mennä, koska olin kuulemma luotettava. Äänensävy ei kuitenkaan ollut kauhean imarteleva, mutta pääsinpähän valmistautumaan lähtöön, eikä Garibaldia edes kiinnostanut käsissäni kantama epämääräisen näköinen laite. Anderson ehti kuitenkin sopivasti paikalle, joten tarjosin laitetta hänelle nyt kun sen toiminta oli osoitettu. Kaunis ja elegantti laitteeni kelpasi oikein hyvin ja tarjosin vielä apuani, mikäli tarvitsevat sitä jatkokehittelyssä. Vaivihkaa hän kyseli myös palkkioitani, josta arvioksi heitin vaatimattomat kaksi tuhatta krediittiä, mikä on toki kolmen tunnin työstä paljon, mutta stressi ja muut tekijät huomioon ottaen jotakuinkin sopiva korvaus. Ilmeisesti ei kuitenkaan tarkastaja Andersonin mielestä, sillä tililleni oli ilmestynyt kahden tuhannen sijaan kymmenen tuhatta krediittiä. Katselin hytissäni lukuja hetken hyvin tyytyväisenä ennen kuin päätin laittaa Muath Kalonille iloisen viestin hänen hyttinsä nykyisestä kunnosta. Rakas päiväkirja, tänään on ollut kerrassaan loistava päivä. Jos työtarjoukset ovat jatkossakin tätä luokkaa, niin minähän pystyn vaikka siirtymään eläkkeelle parin vuoden jälkeen. Vaan eiköhän tämä tästä rauhoitu. Ainakin voisin vähitellen tosissani harkita irrottautumista Muath Kalonin alaisuudesta, sillä pystyn varsin hyvin rahoittamaan tutkimukseni itsekin juuri nyt.